Sakotonta hamppua? & Vinkkua Lidliin?

 

Koska on aina mukavaa elvistellä sillä, että on ollut jossain asiassa edelläkävijä, niin ajattelin nyt tässä blogissa palata juttuuni, jonka Vihreä lanka lehti julkaisi 17.10.14. Käsitellyt teemat kun ovat edelleen kovasti ajankohtaisia.

Toinen syy palata tähän asiaan on, että jäi kieltämättä kaiveleman se kun tuolloin tuosta jutusta tuli vähän turhankin varovainen. Professorini neuvosta jätin pois omakohtaisen näkökulman ja lehtikin vesitti tekstiä vielä lisää.

Mutta nyt, siis aito, alkuperäinen ja sensuroimaton versio. 

 

Vihreää päihdepolitiikkaa

 

Muistan kun nuorena päihderiippuvaisena miehenä yritin hommata pilveä 80-luvun Helsingissä. Vaikeaa oli. Juttelin kaverille ja kaveri soitti kaverinkaverille. Kaverini ei uskaltanut poliisin puhelinkuuntelun pelossa käydä lankapuhelimessa suoraan asiaan: ”Sähän tiedät noista vihreiden jutuista?” (Vihreiden jutut oli tietenkin kiertoilmaisu kannabikselle.)

No, omalta osaltani päihteet jäivät kokonaan 90-luvun alussa, mutta sittemmin olen sotkeentunut kovempiin aineisiin, politiikkaan. Kesällä 2014 osallistuin jo toista kertaa vihreiden puoluekokoukseen. Jämsän puoluekokouksessa tuli eteen parikin äänestystä, joissa päihdepolitiikkaan piti ottaa kantaa. Poliittiseen ohjelmaamme esitettiin sekä mietojen alkoholijuomien myynnin sallimista ruokakaupoissa että huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista.

Yliopistollisessa sairaalassa päihdepsykiatrina työskentelevänä absolutistina äänestin ensimmäistä esitystä vastaan ja toisen puolesta. Miksi? Piti oikein itsekin pysähtyä miettimään.

 

Vinkkua Lidliin?

Niinkuin kaikki tiedämme alkoholinkäyttö on tällä hetkellä Suomen merkittävin kansanterveysongelma. Oletan tämän lehden lukijakunnan olevan sen verran valistunutta, ettei kaikkia karuja faktoja tarvitse tässä nyt enää kerrata. Koska olemme feministinen puolue riittäköön tämä: Lähisuhdeväkivallasta ja muusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta oltiin Jämsässä syystä huolissaan. Kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2009 kuoli Suomessa väkivallan seurauksena 110 henkilöä, joista 27 oli naisia. Näistä naisista 13 kuoli lähisuhdeväkivallan uhrina.

Samana vuonna alkoholin käyttöön kuoli kuitenkin 332 naista. Tästä ei kukaan tuntunut Jämsässä erityisemmin piittaavan. Jos lähisuhdeväkivaltaan kuolee nainen n. kerran kuussa ja alkoholiin nainen n. kerran päivässä, luulisi tämän meitä feministejä kiinnostavan, mutta näköjään ei.

Alkoholia on epidemiologisesti tutkittu sen verran, että varmasti voidaan sanoa alkoholin aiheuttamien kuolemien, sairastamisen ja muiden haittojen lisääntyvät sitä mukaa, kun väestön käyttämä alkoholimäärä kasvaa. Tiedetään myös, että mitä helpompi alkoholia on saada ja mitä halvempaa se suhteellisesti on, sitä enemmän sitä yleensä myös käytetään.

Siksi äänestin vastaan.

 

Sakotonta hamppua?

Alkoholin täyskieltoa ja käytön kriminalisointia on laajasti kokeiltu, myös Suomessa. Tulokset ovat olleet huonoja. Niinpä täyskiellosta onkin luovuttu, käytännössä koko maailmassa. Lähinnä talibanit yms. kannattavat täyskieltoa.

Huumeiden täyskieltoa ja käytön kriminalisointia on myös laajasti kokeiltu. Itse asiassa täyskielto on vieläkin vallitseva käytäntö koko maailmassa. Tulokset ovat tästäkin olleet huonoja. Ns. sota huumeita vastaan on käytännössä jo globaalisti hävitty.

Kaikkien päihteiden osalta etenkään käytöstä rankaiseminen ei yleensä ole johtanut hyviin tuloksiin. Huonoimmillaan tämä vain vaikeuttaa hoidon järjestämistä ja nostaa kynnystä hakeutua hoitoon. Käytön kriminalisointi leimaa ja stigmatisoi käyttäjän sekä tekee käyttäjästä myyjän rikostoverin.

Siksi äänestin puolesta.

 

Mitä puuttui?

Jämsän puolukokouksen päihdepolittisten linjausten takia vihreät tulee leimautumaan Suomen päihdeliberaaleimmaksi puolueeksi. Vaaleissa nähdään, mitä äänestäjät ovat tästä mieltä.

Kaikkein olennaisimpaan päihdepoliittiseen kysymykseen ei Jämsässä kuitenkaan otettu mitään kantaa kuin korkeintaan sivulauseessa: ”lisäksi päihdeongelmaisten kuntoutukseen on kohdennettava lisää resursseja.”

Tämän lauseen olisi pitänyt kuulua: ”lisäksi päihdesairauksien hoitoon on kohdennettava lisää resursseja.”

Suomen päihdepotiikan suurin virhe on päihteiden käsittely ja hoitaminen sosiaalisena, ei lääketieteellisenä ongelmana.

Puolueohjelmaan olisi pitänyt kirjata tämäntyyppisiä tavoitteita:

• Päihteiden haitallinen käyttö ja päihderiippuvuus pitää aina nähdä ensisijaisesti

lääketieteellisenä kysymyksenä.

• Päihteiden haitallista käyttöä ja päihderiippuvuutta tulee aina hoitaa ensisijaisesti sairautena. Hoidon pitää tapahtua terveydenhuollossa ja hoidon rahoitus pitää siirtää kokonaisuudessaan sosiaalitoimesta terveydenhuoltoon.

• Päihteiden haitallisen käytön ja päihderiippuvuuden hoidon pitää olla toipumiseen ohjaavaa, ei niinkään haittojen vähentämiseen ja kohtuukäytön harjoitteluun keskittyvää.

 

Ensi kerralla sitten?

 

Antti Loimalahti

päihdepsykiatriaan erikoistuva lääkäri, vs. erikoislääkäri, päihdepsykiatrian poliklinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)

kansanedustajaehdokas, Iisalmi

Iisalmen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, Ylä-Savon vihreiden hallituksen jäsen, Savo-Karjalan vihreiden hallituksen varajäsen

 

AnttiLoimalahti

Psykiatrian erikoilääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys.
Toipuva alkoholisti ja addikti, ilman päihteitä vuodesta 1992.
TOIPUMOn lääkäri.
Myllyhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen.
Alun perin Stadin kundi, savolainen vuodesta 1998.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu